Mene sisältöön
Harjattulan historia
Harjattulan Kartanon tarina
Harjattulan alueen historia ulottuu jopa 1200-luvulle asti. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Harjattulan alueen asutuksesta sijoittuvat 1300-luvun ensimmäisille vuosille. Kuudensadan vuoden aikana alueella harjoitettiin maanviljelyä, karjankasvatusta ja ratsutilatoimintaa. Alueen omistajat vaihtuivat tiheään. Kauppoja alueesta käytiin milloin kruunuilla, milloin ruplilla, mutta enemmistöä omistajista yhdistää se, että juuri kukaan heistä ei vakituisesti asunut alueella.
Kohti kartanoa
Harjattula sai ensimmäisen sysäyksen kohti nykyistä muotoaan vuonna 1918 kun entinen verkatehtaaja johtaja Custav Björk osti Harjattulan Juho Arpalahdelta. Kartanon ja muiden alueella nykyisin sijaitsevien rakennusten suunnittelu aloitettiin samana vuonna ja rakennustyöt muutamaa vuotta myöhemmin.
Kartano on arkkitehtuurisesti tyypillinen esimerkki vuosisadan vaihteen pelkistetystä jugendista, mikä näkyy ikkunoiden, fasadipintojen ja rakenteellisten yksityiskohtien niukkuudessa sekä mansardikaton ratkaisuissa. Ainoa puhtaasti kokonaisvaltaista suunnittelua kuvaava kohta on rakennuksen harmonien sopeuttaminen ympäröivään luontoon.
Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Frithioff Strandell, jonka muita taidonnäytteitä ovat muun muassa Turun keskustasta löytyvät Verdandin talo ja Turun Osakepankki.
Monipuolista viljelyaluetta
Björkin pariskunta myi kaikki Harjattulan kartanoon kuuluvat tilat vuonna 1926 Osakeyhtiö Harjattulalle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Harjattulassa muun muassa vijeltiin sokerijuurikasta, vihanneksia ja valkoherukkaa sekä pidettiin lukuisia karjaeläimiä.
Vuonna 1939 Näppärin suku osti Harjattulan koko osakekannan ja he omistivat alueen aina vuoteen 1953 asti. Tällöin Vuorineuvon Veli Arvonen osti Kartanon tiluksineen ja rakennutti Harjattulan kuusi kasvihuonetta, joiden kokonaispinta-ala oli 5200 neliömetriä. Yksi näistä kasvihuoneista palvelee edelleenkin Harjattulan Lasipalatsina.
Arvosen kasvihuoneissa viljeltiin pääosin neilikkaa. Harjattulan tila oli tällöin hetkellisesti Suomen suurin neilikanviljelijä. Kasvihuoneiden lisäksi Arvonen rakennutti myös rantasaunan, jonka piirrostöistä vastasi rakennusmestari Oiva Lehtonen.
Kohti mykyistä muotoa
Vuonna 1974 Harjattula vaihtoi jälleen omistajaa. Vuorineuvos Arvonen myi tällöin kartanon tiluksineen Jouko Nordelille, joka ilmoitti ostaneensa tilan yksityiskäyttöönsä. Jo viiden vuoden päästä Nordell myi Harjattulan Paasikiviopistoyhdistys ry:lle.
Alueella nykyisinkin toimiva Paasikivi-Opisto perustettiin vuonna 1980. Opiston perustaminen vastasi Kansallisen Kokoomuspuolueen nuorisojärjestöjen vaatimukseen opistosta, jollainen muilla puolueilla oli ollut jo vuosikymmeniä. Opistolla tarjottava opetus keskittyy taiteen, kulttuurin ja viestinnän aloille.
Vuonna 1990 perustettiin Harjattulan Kartano Oy, joka toimii alueella Paasikivi-Opiston rinnalla tarjoamassa majoitusta, juhla- , ravintola- ja pitopalveluita sekä aktiviteetteja yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa.
Kartano on viimeisten vuosikymmenten aikana saanut olla tapahtumapaikkana monipuolisille ja iloisille tapahtumille.
Saavu Harjattulaan ja tule mukaan jatkamaan tarinaa.